Katso myös: Kor., kor, kór

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kör yl. (3) (yks. määr. kören[luo], mon. epämäär. körer[luo], mon. määr. körerna[luo])

  1. kuoro

kör

  1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensmuoto verbistä köra
  2. (taivutusmuoto) imperatiivimuoto verbistä köra

Unkari

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kör

  1. ympyrä
  2. piiri (ihmisten ryhmä)

Etymologia

muokkaa
  • suomalais-ugrilainen, vrt. komin kor, udmurtin kuri