kaahailla

Suomi

Verbi

kaahailla (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) kaahata

   Tappelupukari kaahaili lopulta tiehensä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːhɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: kaa‧hail‧la

Etymologia

• johdos verbistä kaahata (vokaalivartalo kaaha|a- + johdin -il:ile- + infinitiivin tunnus -la)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kaahaileminen, kaahailija, kaahailu

Aiheesta muualla

• kaahailla Kielitoimiston sanakirjassa