SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

kaartua (52-K) (taivutus)

  1. tehdä mutka, olla kaarella
    Huoltoaseman jälkeen tie kaartuu vasemmalle.
    Tummana taivas kaartuu.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑːrt̪uɑˣ/
  • tavutus: kaar‧tu‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kaartua Kielitoimiston sanakirjassa