kaduttaa
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kaduttaa (53-C) (taivutus[luo])
- aiheuttaa katumista
- Kaduttaako tulinen ateriasi nyt?
- En tohtisi myöntää, mutta minua kaduttaa lasten hankkiminen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑdut̪ːɑːˣ/
- tavutus: ka‧dut‧taa
Etymologia muokkaa
johdos verbistä katua (kadu- + -tta- + -a)[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kaduttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ttA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.