kafiiri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kafiiri (6)
- (uskonto, islam) vääräuskoinen, ei-muslimi, uskoton
- Afganistanin keskushallinto oli alistanut tiettömien taipaleiden takana eläneet nuristanit — tai kafiirit (uskottomat), kuten heitä aiemmin kutsuttiin — valtaansa vasta 1890-luvulla.[1]
- Ei-islamilaiset, kafiirit tai dhimmit, jakautuvat ”uskottomiin” muslimeihin, ”kirjan kansoihin” (kristityt ja juutalaiset) sekä pakanoihin.[2]
Huomautukset muokkaa
- islamistipiireissä väkivaltaa puolustava toiseuden käsite; helposti vihamielisesti käyttöön otettava arabian sana (juuri) joka tarkoittaa kiistämistä (kiistäjiä), "totuuden" kieltämistä (kieltäjiä, harhaoppisia ym.)
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. vääräuskoinen, ei-muslimi, uskoton
|