kakata
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaa- (arkikieltä) ulostaa
- Pienet lapset voivat vahingossa kakata housuun.
- Kenenkään matkaa ei haittaa ollenkaan, että kakkasimme juuri housuun. (ylioppilaslehti)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑkɑt̪ɑˣ/
- tavutus: ka‧ka‧ta
Etymologia
muokkaasanan kakka vartalosta kaka- ja suffiksista -ta
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kakkaaminen
Aiheesta muualla
muokkaa- kakata Kielitoimiston sanakirjassa