kakkia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kakki
kakkia (61-A) (taivutus[luo])
- ulostaa, kakata, lapsen käynti vessassa ”isolla hädällä”
- IPA: /ˈkɑkːiɑˣ/
- tavutus: kak‧ki‧a
1. ulostaa, kakata, lapsen käynti vessassa ”isolla hädällä”
- englanti: poop, do a number two
|
|
|
- kakkia Kielitoimiston sanakirjassa
