kaunokirjoitus

Suomi

Substantiivi

kaunokirjoitus

1. käsin kirjoitettava kielikohtaisia kaunokirjoituskirjaimia noudatteleva käsialakirjoitus, jossa silmukoita jms. sisältävät kirjaimet yleensä sidotaan toisiinsa

   Ajansaatossa eri kulttuurien kaunokirjoitusasut ovat vaihdelleet. Sulkakynillä aloitettua kaunokirjoitusta kirjoitettiin teräskärkisillä mustekynillä ja juoksevalla musteella. Merkekejä harjoiteltiin myös lyijykynillä ja kuulakärkikynillä. Suomen kouluissa kaunokirjoituksen opetuksesta on luovuttu.

Etymologia

yhdyssana sanoista kauno ja kirjoitus

Käännökset

1. tyylitelty käsialakirjoitus

englanti: cursive, joined-up writing, joint writing, linking, running writing, handwriting; hand, longhand, penmanship ruotsi: skönskrivning

viro: ilukiri

Liittyvät sanat

kalligrafia, käsiala, tekstaus

Aiheesta muualla

• kaunokirjoitus Kielitoimiston sanakirjassa