keittokinkku

Suomi

Substantiivi

keittokinkku

1. keitetty kinkku, joka on mahdollisimman yksinkertainen leikkele ilman kypsennyksestä aiheutunutta reunaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkei̯t̪ːoˌkiŋkːu/
• tavutus: keit‧to‧kink‧ku

Etymologia

• yhdyssana sanoista keitto ja kinkku

Aiheesta muualla

• keittokinkku Kielitoimiston sanakirjassa