Substantiivi

muokkaa

kinkku (1-A) (monikko kinkut)

Katso artikkeli Kinkku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kinkun leikkauskuva
 
Kokonaisena paistettu kinkku neilikoilla maustettuna
  1. sian reisi, lonkka- ja kinnernivelen välinen osa
    Kinkun luu poistetaan usein teurastuksen yhteydessä.
    Suuret kinkut leikataan takakoivesta, pienet etukoivesta.
    Söimme jouluna mummon paistamaa kinkkua.
  2. (slangia) tyttö tai nainen
    Kato mikä komee kinkku tuolla menee!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiŋkːu/, [ˈk̟iŋkːu]
  • tavutus: kink‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kinkku kinkut
genetiivi kinkun kinkkujen
partitiivi kinkkua kinkkuja
akkusatiivi kinkku;
kinkun
kinkut
sisäpaikallissijat
inessiivi kinkussa kinkuissa
elatiivi kinkusta kinkuista
illatiivi kinkkuun kinkkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kinkulla kinkuilla
ablatiivi kinkulta kinkuilta
allatiivi kinkulle kinkuille
muut sijamuodot
essiivi kinkkuna kinkkuina
translatiivi kinkuksi kinkuiksi
abessiivi kinkutta kinkuitta
instruktiivi kinkuin
komitatiivi kinkkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kinku-
vahva vartalo kinkku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

joulukinkku, keittokinkku, kinkkufilee, kinkkukiusaus, kinkkuleike, kinkkumakkara, kinkkumunakas, kinkkupala, kinkkupizza, kinkkusalaatti, kinkkusämpylä, kinkkuviipale, kinkkuvoileipä, kinkunpala, lumikinkku, palvikinkku, parmankinkku, savukinkku

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa