Katso myös: sika-, Sika
Wikipedia
Katso artikkeli Sika Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
[1] Siat, emakko ja porsas

Adverbi

muokkaa

sika

  1. (puhekieltä) rinnakkainen kirjoitusasu sanasta sika-
    Mä ajattelin, et se on ihan sika hyvä idea!

Huomautukset

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

sika (9-D) (monikko siat)

  1. (yleisesti) mikä tahansa sikojen heimoon (Suidae) kuuluva sikaeläinten laji tai sellaisen yksilö
  2. (yleisesti) mikä tahansa edelliseen kuuluvan sikojen suvun (Sus) laji tai sellaisen yksilö
  3. (erityisesti) mistä tahansa edelliseen kuuluvasta lajista, tavallisimmin villisiasta (Sus scrofa), kotieläimeksi jalostettu variantti, jota käytetään lihan tuotantoon ja jota pidetään yleensä sikalan karsinassa eli läävässä
    Matilla on sikalassaan kasvamassa 200 sikaa.
  4. (kuvaannollisesti, halventava) törkeästi käyttäytyvä henkilö
    Se sika kuvitteli saavansa koko hoidon ilmaiseksi!
  5. eräs horoskooppimerkki kiinalaisessa horoskoopissa
  6. eräs lasten korttipeli

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsikɑ/, [ˈsikɑ]
  • tavutus: si‧ka

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • uskotaan juontuvan kantasuomea edeltävältä ajalta, sillä sille on vastine mordvassa[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • olla kuin siat pellossa
    1. käyttäytyä sopimattomasti
    2. aiheuttaa piittaamattomasti sotkua
  • ostaa sika säkissä
  1. jättää tutustumatta ostettavaan tuotteeseen huolellisesti etukäteen

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sika Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 282 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

muokkaa

sika (9)

  1. sikan kieli: Indonesiassa Floresin saarella käytettävä kie­li (kie­litun­nus: ski)

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sika
genetiivi sikan
partitiivi sikaa
akkusatiivi sika;
sikan
sisäpaikallissijat
inessiivi sikassa
elatiivi sikasta
illatiivi sikaan
ulkopaikallissijat
adessiivi sikalla
ablatiivi sikalta
allatiivi sikalle
muut sijamuodot
essiivi sikana
translatiivi sikaksi
abessiivi sikatta
instruktiivi
komitatiivi sikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sika-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

sika (monikko sika tai sikas)

  1. japaninpeura

Esperanto

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

sika

  1. kuiva

Kroatia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
yksikkö monikko
nominatiivisȉkasȉke
genetiivisȉkēsȋkā
datiivi-lokatiivisȉkisȉkama
akkusatiivisȉkusȉke
vokatiivisikosȉke
instrumentaalisȉkōmsȉkama

sȉka f. 

  1. kari

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sȉka Školski rječnik hrvatskoga jezika

Serbia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

síka f. (kyrillinen сика)

  1. (lastenkieltä) tissi

Taivutus

muokkaa
yksikkö monikko
nominatiivisikasike
genetiivisikesika
datiivi-lokatiivisikisikama
akkusatiivisikusike
vokatiivisikosike
instrumentaalisikomsikama

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio. tarkenna