Suomi muokkaa

 
Emakko

Substantiivi muokkaa

emakko (4-A)[1]

  1. emäsika
  2. (kuvaannollisesti, halventava) lihava nainen, jolla on kehon mittakaavaan ja turvonneisiin kasvoihin nähden pienet silmät

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈemɑkːo/
  • tavutus: e‧mak‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi emakko emakot
genetiivi emakon emakoiden
emakoitten
emakkojen
partitiivi emakkoa emakkoja
emakoita
akkusatiivi emakko;
emakon
emakot
sisäpaikallissijat
inessiivi emakossa emakoissa
elatiivi emakosta emakoista
illatiivi emakkoon emakkoihin
emakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi emakolla emakoilla
ablatiivi emakolta emakoilta
allatiivi emakolle emakoille
muut sijamuodot
essiivi emakkona emakkoina
emakoina
translatiivi emakoksi emakoiksi
abessiivi emakotta emakoitta
instruktiivi emakoin
komitatiivi emakkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo emako-
vahva vartalo emakko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • emakko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A