sikanauta

Suomi

Substantiivi

sikanauta (9-F)

1. (tavallisesti jauhetusta) lihasta tehty säilyke, jossa suurin osa sisällöstä on sikaa ja pienempi osuus nautaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈsikɑˌnɑu̯t̪ɑ/
• tavutus: si‧ka‧nau‧ta

Etymologia

• kooste sanoista sianliha ja naudanliha

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• nautasika

Aiheesta muualla

• sikanauta Kielitoimiston sanakirjassa