hellyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä heltyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hellyttävä hellyttävät
genetiivi hellyttävän hellyttävien
(hellyttäväin)
partitiivi hellyttävää hellyttäviä
akkusatiivi hellyttävä; hellyttävän hellyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hellyttävässä hellyttävissä
elatiivi hellyttävästä hellyttävistä
illatiivi hellyttävään hellyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hellyttävällä hellyttävillä
ablatiivi hellyttävältä hellyttäviltä
allatiivi hellyttävälle hellyttäville
muut sijamuodot
essiivi hellyttävänä hellyttävinä
translatiivi hellyttäväksi hellyttäviksi
abessiivi hellyttävättä hellyttävittä
instruktiivi hellyttävin
komitatiivi hellyttävine

hellyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hellyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hellyttävä hellyttävät
genetiivi hellyttävän hellyttävien
(hellyttäväin)
partitiivi hellyttävää hellyttäviä
akkusatiivi hellyttävä; hellyttävän hellyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hellyttävässä hellyttävissä
elatiivi hellyttävästä hellyttävistä
illatiivi hellyttävään hellyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hellyttävällä hellyttävillä
ablatiivi hellyttävältä hellyttäviltä
allatiivi hellyttävälle hellyttäville
muut sijamuodot
essiivi hellyttävänä hellyttävinä
translatiivi hellyttäväksi hellyttäviksi
abessiivi hellyttävättä hellyttävittä
instruktiivi hellyttävin
komitatiivi hellyttävine