Wikipedia
Katso artikkeli Reisi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Reidet

Substantiivi muokkaa

reisi (27)

  1. lonkan ja polven välinen jalan yläosa
    Joen ylityksen jälkeen housujen lahkeet olivat reittä myöten märät.
    Pidän enemmän kanan reidestä kuin siivistä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈre̞isi]
Tavutus muokkaa
  • tavutus: rei‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reisi reidet
genetiivi reiden reisien
(reitten)
partitiivi reittä reisiä
akkusatiivi reisi;
reiden
reidet
sisäpaikallissijat
inessiivi reidessä reisissä
elatiivi reidestä reisistä
illatiivi reiteen reisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reidellä reisillä
ablatiivi reideltä reisiltä
allatiivi reidelle reisille
muut sijamuodot
essiivi reitenä reisinä
translatiivi reideksi reisiksi
abessiivi reidettä reisittä
instruktiivi reisin
komitatiivi reisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo reide-
vahva vartalo reite-
konsonantti-
vartalo
reit-

Etymologia muokkaa

  • balttilainen laina (noin 2000–3000 vuotta sitten)[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

 

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • reisi Kielitoimiston sanakirjassa

Norja muokkaa

Substantiivi muokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta reis

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta reis 'matka'
  2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta reis 'matka'
  3. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta reis 'reisi'

Viitteet muokkaa

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)