reisi

Suomi

Reidet

Substantiivi

reisi (27)

1. lonkan ja polven välinen jalan yläosa

   Joen ylityksen jälkeen housujen lahkeet olivat reittä myöten märät.

   Pidän enemmän kanan reidestä kuin siivistä.

Ääntäminen

• IPA: [ˈre̞isi]

Tavutus

• tavutus: rei‧si

Etymologia

• balttilainen laina (noin 2000–3000 vuotta sitten)

Käännökset

1. lonkan ja polven välinen jalan yläosa

azeri: bud banjar: paha englanti: thigh (ihmisellä), femur (eräillä eläimillä) espanja: muslo indonesia: paha inkeroinen: riisi (ihmisellä), sapso (eläimellä) italia: coscia f. jaava: pupu kroaatti: bedro n. latina: femur n. latvia: gūža, ciska, gurns liivi: raigā malaiji: paha

norja (nynorsk): lår n. pohjoissaame: gassaváhkká, badjeváhkká puola: udo ruotsi: lår saksa: Schenkel m. sunda: pingping swahili: paja tšekki: stehno n. turkki: uyluk, but ukraina: стегно n. uzbekki: son venäjä: бедро viro: reis, kints

Liittyvät sanat

• hajareisin
• reisiä
• reisimällä

Johdokset

• adjektiivit: reitevä

Yhdyssanat

• lampaanreisi, sammakonreisi, koipireisi
• reisihavas, reisinuotta
• reisitasku
• etureisi, takareisi
• reisilihas, reisiluu, reisivaltimo

• reisilankku
• reisipuu
• reisirako

Idiomit

• mennä reisille
  1. (arkikieltä) mennä läskiksi, epäonnistua
• edetä reittä pitkin
  1. edetä urallaan seksin avulla (naisesta)

Aiheesta muualla

• reisi Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3157 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Norja

Substantiivi

reisi

1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta reis

Viro

Substantiivi

reisi

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta reis 'matka'
2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta reis 'matka'
3. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta reis 'reisi'