Wikipedia
Katso artikkeli Reisi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

reisi (27)

  1. lonkan ja polven välinen jalan yläosa
    Joen ylityksen jälkeen housujen lahkeet olivat reittä myöten märät.
    Pidän enemmän kanan reidestä kuin siivistä.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈre̞isi]
TavutusMuokkaa
  • tavutus: rei‧si

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reisi reidet
genetiivi reiden reisien
(reitten)
partitiivi reittä reisiä
akkusatiivi reisi;
reiden
reidet
sisäpaikallissijat
inessiivi reidessä reisissä
elatiivi reidestä reisistä
illatiivi reiteen reisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reidellä reisillä
ablatiivi reideltä reisiltä
allatiivi reidelle reisille
muut sijamuodot
essiivi reitenä reisinä
translatiivi reideksi reisiksi
abessiivi reidettä reisittä
instruktiivi reisin
komitatiivi reisine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

  • balttilainen laina (noin 2000–3000 vuotta sitten)[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • reisi Kielitoimiston sanakirjassa

NorjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta reis

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta reis 'matka'
  2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta reis 'matka'
  3. (taivutusmuoto) monikon partitiivi sanasta reis 'reisi'

ViitteetMuokkaa

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)