Wikipedia
Katso artikkeli Reisi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Reidet

Substantiivi

muokkaa

reisi (27)

  1. lonkan ja polven välinen jalan yläosa
    Joen ylityksen jälkeen housujen lahkeet olivat reittä myöten märät.
    Pidän enemmän kanan reidestä kuin siivistä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈre̞isi]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: rei‧si

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reisi reidet
genetiivi reiden reisien
(reitten)
partitiivi reittä reisiä
akkusatiivi reisi;
reiden
reidet
sisäpaikallissijat
inessiivi reidessä reisissä
elatiivi reidestä reisistä
illatiivi reiteen reisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reidellä reisillä
ablatiivi reideltä reisiltä
allatiivi reidelle reisille
muut sijamuodot
essiivi reitenä reisinä
translatiivi reideksi reisiksi
abessiivi reidettä reisittä
instruktiivi reisin
komitatiivi reisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo reide-
vahva vartalo reite-
konsonantti-
vartalo
reit-

Etymologia

muokkaa
  • balttilainen laina (noin 2000–3000 vuotta sitten)[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

 

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • reisi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 3157 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Substantiivi

muokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön määräinen muoto sanasta reis

Substantiivi

muokkaa

reisi

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta reis 'matka'
  2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta reis 'matka'
  3. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta reis 'reisi'

Viitteet

muokkaa
  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)