pupu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (lasten kieli) erityisesti lasten käyttämä hellittelynimi kaniinille tai jänikselle
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpupu/
- tavutus: pu‧pu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pupu | puput |
genetiivi | pupun | pupujen |
partitiivi | pupua | pupuja |
akkusatiivi | pupu; pupun |
puput |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pupussa | pupuissa |
elatiivi | pupusta | pupuista |
illatiivi | pupuun | pupuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pupulla | pupuilla |
ablatiivi | pupulta | pupuilta |
allatiivi | pupulle | pupuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pupuna | pupuina |
translatiivi | pupuksi | pupuiksi |
abessiivi | puputta | pupuitta |
instruktiivi | – | pupuin |
komitatiivi | – | pupuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pupu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaonomatopoeettinen sana, vrt. puputtaa
Käännökset
muokkaa1. erityisesti lasten käyttämä hellittelynimi kaniinille tai jänikselle
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- tulla / mennä pupu pöksyyn – olla uskaltamatta tehdä jotain, jänistää
Aiheesta muualla
muokkaa- pupu Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 777 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1