jänis

Katso myös: Jänis, jäniš

Metsäjänis

Talvinen metsäjänis

Suomi

Substantiivi

jänis (39)

1. mikä tahansa jäniseläinten lahkoon (Lagomorpha) kuuluva nisäkäslaji tai sellaisen yksilö

   Jäniksestä puhuttaessa tarkemmin erittelemättä tarkoitetaan yleensä metsäjänistä.

2. (yleisurheilu) juoksuissa kirittäjä, joka juoksee mahdollisimman suurella vauhdilla osan matkasta

   Saattoi heti havaita, että Mäkinen juoksi jäniksenä ja joutui sitten keskeyttämään juostuaan itsensä piippuun.

3. (urheilu) vinttikoirakilpailuun osallistuville koirille vieheenä toimiva jänistä muistuttava laite
4. (kuvaannollisesti) salamatkustaja

   Laivoilla matkusti jäniksiäkin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjænis/
• tavutus: jä‧nis

Etymologia

myöhäiskantasuomen aikainen sana, jonka alkuperä on tuntematon

Käännökset

1. eläin, yleisnimitys

azeri: dovşan bulgaria: заек englanti: hare espanja: liebre f. hollanti: haas inarinsaame: njuámmil inkeroinen: jänis italia: lepre katalaani: llebre f. kreikka: λαγός latina: lepus m. latvia: zaķis liettua: kiškis m. liivi: kõps livvi: jänöi lyydi: ďäńiž pohjoissaame: njoammil portugali: lebre

puola: zając ranska: lièvre m. ruotsi: hare saksa: Hase m. slovakki: zajac sloveeni: zajec tšekki: zajíc turkki: tavşan ukraina: заєць m. unkari: nyúl uzbekki: quyon valkovenäjä: заяц m. vatja: jänes venäjä: за́яц m. vepsä: jäniš viro: jänes võro: jänes

2. kirittäjä

Ks. kirittäjä

3. salamatkustaja

Ks. salamatkustaja

Liittyvät sanat

• jänes
• jänistää
• jänö, jänöjussi
• kani, kaniini
• metsäjänis, rusakko

Johdokset

• verbit: jänistää

Yhdyssanat

jäniksenjälki, jäniksenkäpälä, jäniksenliha, jäniksenpoika, jäniksenpoikanen, jäniseläin, jänisemo, jänishousu, jänisjahti, jäniskanta, jäniskoira, jäniskäännös, jänismetsä, jänispaisti, jänisrutto, jänisräikkä, metsäjänis, sähköjänis

Aiheesta muualla

• jänis Kielitoimiston sanakirjassa