viehe
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviehe (48)
- siimaan kiinnitettävä kalastusväline, jonka koukkuun tai koukkuihin houkutellaan petokalaa tarttumaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋie̯heˣ/
- tavutus: vie‧he
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viehe | vieheet |
genetiivi | vieheen | vieheiden vieheitten |
partitiivi | viehettä | vieheitä |
akkusatiivi | viehe; vieheen |
vieheet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vieheessä | vieheissä |
elatiivi | vieheestä | vieheistä |
illatiivi | vieheeseen | vieheisiin vieheihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vieheellä | vieheillä |
ablatiivi | vieheeltä | vieheiltä |
allatiivi | vieheelle | vieheille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vieheenä | vieheinä |
translatiivi | vieheeksi | vieheiksi |
abessiivi | vieheettä | vieheittä |
instruktiivi | – | viehein |
komitatiivi | – | vieheine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viehee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viehet- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAlakäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- viehe Kielitoimiston sanakirjassa