Wikipedia
Katso artikkeli Viehe Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Vieheitä.

Substantiivi

muokkaa

viehe (48)

  1. siimaan kiinnitettävä kalastusväline, jonka koukkuun tai koukkuihin houkutellaan petokalaa tarttumaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋie̯heˣ/
  • tavutus: vie‧he

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viehe vieheet
genetiivi vieheen vieheiden
vieheitten
partitiivi viehettä vieheitä
akkusatiivi viehe;
vieheen
vieheet
sisäpaikallissijat
inessiivi vieheessä vieheissä
elatiivi vieheestä vieheistä
illatiivi vieheeseen vieheisiin
vieheihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vieheellä vieheillä
ablatiivi vieheeltä vieheiltä
allatiivi vieheelle vieheille
muut sijamuodot
essiivi vieheenä vieheinä
translatiivi vieheeksi vieheiksi
abessiivi vieheettä vieheittä
instruktiivi viehein
komitatiivi vieheine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viehee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viehet-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • viehe Kielitoimiston sanakirjassa