Suomi muokkaa

 
Vaappuja

Substantiivi muokkaa

vaappu (1-B)

  1. kalan muotoinen viehe, joka vedessä liikkuessaan mutkittelee

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑːpːu/
  • tavutus: vaap‧pu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaappu vaaput
genetiivi vaapun vaappujen
partitiivi vaappua vaappuja
akkusatiivi vaappu;
vaapun
vaaput
sisäpaikallissijat
inessiivi vaapussa vaapuissa
elatiivi vaapusta vaapuista
illatiivi vaappuun vaappuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaapulla vaapuilla
ablatiivi vaapulta vaapuilta
allatiivi vaapulle vaapuille
muut sijamuodot
essiivi vaappuna vaappuina
translatiivi vaapuksi vaapuiksi
abessiivi vaaputta vaapuitta
instruktiivi vaapuin
komitatiivi vaappuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaapu-
vahva vartalo vaappu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • vaappu Kielitoimiston sanakirjassa