Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lippa (9-B)

  1. päähineen tai esimerkiksi rakennuksen etuosan ohut uloke
  2. (kalastus) lippauistin
  3. (kalastus) lippauistimen pyörivä osa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlipːɑ/
  • tavutus: lip‧pa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lippa lipat
genetiivi lipan lippojen
(lippain)
partitiivi lippaa lippoja
akkusatiivi lippa;
lipan
lipat
sisäpaikallissijat
inessiivi lipassa lipoissa
elatiivi lipasta lipoista
illatiivi lippaan lippoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lipalla lipoilla
ablatiivi lipalta lipoilta
allatiivi lipalle lipoille
muut sijamuodot
essiivi lippana lippoina
translatiivi lipaksi lipoiksi
abessiivi lipatta lipoitta
instruktiivi lipoin
komitatiivi lippoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lipa-
vahva vartalo lippa-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lakinlippa, lippakioski, lippalakki, lippauistin

Aiheesta muualla muokkaa

  • lippa Kielitoimiston sanakirjassa
  • lippa Tieteen termipankissa