Substantiivi

muokkaa

peruke (48-A)[1]

  1. vieheen ja siiman väliin kiinnitettävä vaijeri, joka estää kalaa katkaisemasta siimaa hampaillaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈperukeˣ/
  • tavutus: pe‧ru‧ke

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peruke perukkeet
genetiivi perukkeen perukkeiden
perukkeitten
partitiivi peruketta perukkeita
akkusatiivi peruke;
perukkeen
perukkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi perukkeessa perukkeissa
elatiivi perukkeesta perukkeista
illatiivi perukkeeseen perukkeisiin
perukkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perukkeella perukkeilla
ablatiivi perukkeelta perukkeilta
allatiivi perukkeelle perukkeille
muut sijamuodot
essiivi perukkeena perukkeina
translatiivi perukkeeksi perukkeiksi
abessiivi perukkeetta perukkeitta
instruktiivi perukkein
komitatiivi perukkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo perukkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
peruket-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • peruke Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A