SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

peruke (48-A)[1]

  1. vieheen ja siiman väliin kiinnitettävä vaijeri, joka estää kalaa katkaisemasta siimaa hampaillaan

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈperukeˣ/
  • tavutus: pe‧ru‧ke

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peruke perukkeet
genetiivi perukkeen perukkeiden
perukkeitten
partitiivi peruketta perukkeita
akkusatiivi peruke;
perukkeen
perukkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi perukkeessa perukkeissa
elatiivi perukkeesta perukkeista
illatiivi perukkeeseen perukkeisiin
perukkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perukkeella perukkeilla
ablatiivi perukkeelta perukkeilta
allatiivi perukkeelle perukkeille
muut sijamuodot
essiivi perukkeena perukkeina
translatiivi perukkeeksi perukkeiksi
abessiivi perukkeetta perukkeitta
instruktiivi perukkein
komitatiivi perukkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo perukkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
peruket-

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • peruke Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A