ura

Katso myös: ură

Suomi

Substantiivi

ura (10)

1. esineen raahaamisesta tai kulkemisesta syntynyt jälki maassa; myös ennalta merkitty kulkureitti
2. elämän kuluessa kertyneet työtehtävät, työura
3. vinyyliseen äänilevyyn kaiverrettu jälki, jonka muodon vaihteluihin äänisignaali on tallennettu
4. (matematiikka) kuvio, jonka jokainen piste täyttää tietyn ehdon

   Pallo on niiden pisteiden ura, joiden etäisyys määräpisteestä on tietty vakio.

Ääntäminen

• IPA: /ˈurɑ/

• tavutus: u‧ra

Käännökset

1. jälki maassa

englanti: track

ranska: sillon m., trace f.

2. työura

Ks. työura

3. vinyyliseen äänilevyyn kaiverrettu jälki

englanti: groove

ranska: sillon m.

4. ura, matematiikassa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• [1] maassa: jälki
• [2] työelämässä: karrieeri, karriääri, työura

Johdokset

• verbit: urauttaa, urautua, urittaa

Yhdyssanat

ajoura, ammattiura, elämänura, kavioura, kierreura, kirjailijanura, kulku-ura, kulumisura, latu-ura, papinura, pappisura, ristiura, ruuviura, sooloura, sotilasura, taiteilijanura, teatteriura, tutkijanura, työura, upseerinura, urahöylä, urakehitys, urakierto, uranauha, uranvalinta, urapaikkaus, uraputki, uraruuvi, urasuunnittelu, veriura, virkaura

Idiomit

• (jostakin) ura urkenee

Aiheesta muualla

• ura Kielitoimiston sanakirjassa
• ura Tieteen termipankissa
• Artikkeli 643 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa