Katso myös: ură
Lumeen syntynyt ura [1]
Vinyylilevyn ura [3]

Substantiivi

muokkaa

ura (10)[1]

  1. esineen raahaamisesta tai kulkemisesta syntynyt jälki maassa; myös ennalta merkitty kulkureitti
  2. elämän kuluessa kertyneet työtehtävät, työura
  3. vinyyliseen äänilevyyn kaiverrettu jälki, jonka muodon vaihteluihin äänisignaali on tallennettu
  4. (matematiikka) kuvio, jonka jokainen piste täyttää tietyn ehdon
    Pallo on niiden pisteiden ura, joiden etäisyys määräpisteestä on tietty vakio.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈurɑ/
  • tavutus: u‧ra

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • (jostakin) ura urkenee

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ura Kielitoimiston sanakirjassa
  • ura Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 643 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Sloveeni

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

úra f.

  1. tunti

Taivutus

muokkaa
yksikkö kaksikko monikko
nominatiiviúraúriúre
genetiiviúreúrúr
datiiviúriúramaúram
akkusatiiviúroúriúre
lokatiiviúriúrahúrah
instrumentaaliúroúramaúrami

Aiheesta muualla

muokkaa
  • úra Slovar slovenskega knjižnega jezika² via Fran

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10