Substantiivi

muokkaa

leikkele (48)[1]

  1. siivuttu makkara tai liha

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlei̯kːeleˣ/
  • tavutus: leik‧ke‧le

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leikkele leikkeleet
genetiivi leikkeleen leikkeleiden
leikkeleitten
partitiivi leikkelettä leikkeleitä
akkusatiivi leikkele;
leikkeleen
leikkeleet
sisäpaikallissijat
inessiivi leikkeleessä leikkeleissä
elatiivi leikkeleestä leikkeleistä
illatiivi leikkeleeseen leikkeleisiin
leikkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leikkeleellä leikkeleillä
ablatiivi leikkeleeltä leikkeleiltä
allatiivi leikkeleelle leikkeleille
muut sijamuodot
essiivi leikkeleenä leikkeleinä
translatiivi leikkeleeksi leikkeleiksi
abessiivi leikkeleettä leikkeleittä
instruktiivi leikkelein
komitatiivi leikkeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leikkelee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
leikkelet-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

leikkele

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä leikellä
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä leikellä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä leikellä

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48