leikkele
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- siivuttu makkara tai liha
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlei̯kːeleˣ/
- tavutus: leik‧ke‧le
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leikkele | leikkeleet |
genetiivi | leikkeleen | leikkeleiden leikkeleitten |
partitiivi | leikkelettä | leikkeleitä |
akkusatiivi | leikkele; leikkeleen |
leikkeleet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leikkeleessä | leikkeleissä |
elatiivi | leikkeleestä | leikkeleistä |
illatiivi | leikkeleeseen | leikkeleisiin leikkeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leikkeleellä | leikkeleillä |
ablatiivi | leikkeleeltä | leikkeleiltä |
allatiivi | leikkeleelle | leikkeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leikkeleenä | leikkeleinä |
translatiivi | leikkeleeksi | leikkeleiksi |
abessiivi | leikkeleettä | leikkeleittä |
instruktiivi | – | leikkelein |
komitatiivi | – | leikkeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leikkelee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
leikkelet- |
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
leikkelehaarukka, leikkelemakkara, leikkelepöytä
Aiheesta muualla muokkaa
- leikkele Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi muokkaa
leikkele
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48