kellotaajuus

Suomi

Substantiivi

kellotaajuus (40)

1. (elektroniikka) laitteen/piirin kellopulssin taajuus (yksikkö Hz)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkelːoˌt̪ɑːjuːs/
• tavutus: kel‧lo‧taa‧juus

Etymologia

yhdyssana sanoista kello ja taajuus

Käännökset

1. kellopulssin taajuus

englanti: clock rate, clock frequency

Liittyvät sanat

• kellojakso
• ylikellottaa

Aiheesta muualla

• kellotaajuus Kielitoimiston sanakirjassa