kettää

Suomi

Verbi

kettää (53-C) (taivutus[luo])

1. nylkeä

Etymologia

johdos substantiivista kesi (konsonanttivartalo ket- + johdin -tä- + verbintunnus -ä)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kettu, kettäminen