Substantiivi

muokkaa

kesi (27)

  1. (vanhentunut, esiintyy vain eräissä yhdyssanoissa) nahka, iho

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kesi kedet
genetiivi keden kesien
(ketten)
partitiivi kettä kesiä
akkusatiivi kesi;
keden
kedet
sisäpaikallissijat
inessiivi kedessä kesissä
elatiivi kedestä kesistä
illatiivi keteen kesiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kedellä kesillä
ablatiivi kedeltä kesiltä
allatiivi kedelle kesille
muut sijamuodot
essiivi ketenä kesinä
translatiivi kedeksi kesiksi
abessiivi kedettä kesittä
instruktiivi kesin
komitatiivi kesine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kede-
vahva vartalo kete-
konsonantti-
vartalo
ket-

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kesi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

kesi

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kesiä
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kesiä
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kesiä
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kesiä

Serbia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kesi

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kesa
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta kesa