SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

nahka (9-D) (monikko nahat tai nahkat)

  1. materiaali, jota saadaan parkitsemalla eläinten vuodista
  2. (anatomia) iho, orvaskesi
    Missä voi sulaa, siinä nahka palaa.
    Suojaa nahkaasi Auringolta.
  3. (slangia) amerikankarvatonterrieri

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈnɑhkɑ/
  • tavutus: nah‧ka

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nahka nahat
genetiivi nahan nahkojen
(nahkain)
partitiivi nahkaa nahkoja
akkusatiivi nahka;
nahan
nahat
sisäpaikallissijat
inessiivi nahassa nahoissa
elatiivi nahasta nahoista
illatiivi nahkaan nahkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nahalla nahoilla
ablatiivi nahalta nahoilta
allatiivi nahalle nahoille
muut sijamuodot
essiivi nahkana nahkoina
translatiivi nahaksi nahoiksi
abessiivi nahatta nahoitta
instruktiivi nahoin
komitatiivi nahkoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

vanha germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

antiikkinahka, anturanahka, boksinahka, esinahka, haljasnahka, hirvennahka, karhunnahka, karitsannahka, keinonahka, kengurunnahka, ketunnahka, kiiltonahka, kriminnahka, krokotiilinnahka, kultanahka, kärpännahka, käärmeennahka, lakeerinahka, lammasnahka, lampaannahka, majavannahka, minkinnahka, mokkanahka, mursunnahka, mänttinahka, nahanluonti, nahanmuokkaus, nahanvalmistus, nahka-ala, nahka-antura, nahkaesiliina, nahkaesine, nahkahaarniska, nahkahame, nahkahansikas, nahkahattu, nahkahihna, nahkahiili, nahkahousut, nahkahuonekalu, nahkajakku, nahkajalkine, nahkajäkälä, nahkajäljitelmä, nahkakalusto, nahkakansi, nahkakanuuna, nahkakenkä, nahkakinnas, nahkakuula, nahkakäsine, nahkalaukku, nahkalompakko, nahkamuna, nahkamööpeli, nahkanauha, nahkaneula, nahkanippu, nahkanojatuoli, nahkaosa, nahkapahvi, nahkapaita, nahkapala, nahkapallo, nahkapanssari, nahkapeite, nahkapeltturi, nahkapielus, nahkapohja, nahkapoika, nahkapoimu, nahkapuku, nahkapuoli, nahkapusakka, nahkapusero, nahkapussi, nahkapää, nahkapäähine, nahkapäälinen, nahkapäällys, nahkapäätös, nahkaremmi, nahkareunus, nahkarotsi, nahkarukkanen, nahkasaapas, nahkasalkku, nahkasarana, nahkaselkä, nahkasiipi, nahkasiippa, nahkasisuste, nahkasohva, nahkasuikale, nahkatakki, nahkatavara, nahkatukka, nahkatuoli, nahkatyö, nahkauojus, nahkaverhous, nahkavyö, nahkaväri, nappanahka, niskanahka, nupukkinahka, oravannahka, otsanahka, parkkinahka, paskanahka, peurannahka, pintanahka, puhvelinnahka, pukinnahka, punanahka, päänahka, raakanahka, saapasnahka, selkänahka, siannahka, soopelinnahka, sudennahka, tekonahka, vasikannahka, vatsanahka, verinahka, veronahka, vuohennahka

IdiomitMuokkaa

  • missä voi sulaa, siellä nahka palaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • nahka Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.