nahkominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanahkominen (38)
- teonnimi verbistä nahkoa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nahkominen | nahkomiset |
genetiivi | nahkomisen | nahkomisten nahkomisien |
partitiivi | nahkomista | nahkomisia |
akkusatiivi | nahkominen; nahkomisen |
nahkomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nahkomisessa | nahkomisissa |
elatiivi | nahkomisesta | nahkomisista |
illatiivi | nahkomiseen | nahkomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nahkomisella | nahkomisilla |
ablatiivi | nahkomiselta | nahkomisilta |
allatiivi | nahkomiselle | nahkomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nahkomisena (nahkomisna) |
nahkomisina |
translatiivi | nahkomiseksi | nahkomisiksi |
abessiivi | nahkomisetta | nahkomisitta |
instruktiivi | – | nahkomisin |
komitatiivi | – | nahkomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nahkomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nahkomis- |