kiistää

Suomi

Verbi

kiistää (53) (taivutus[luo])

1. sanoa, että jokin ei ole totta, osoittaa paikkansapitämättömäksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiːst̪æːˣ/
• tavutus: kiis‧tää

Käännökset

1. sanoa, että jokin ei ole totta

englanti: deny

saksa: bestreiten, abstreiten, bestreiten, leugnen, verleugnen, widerlegen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kiista, kiistäjä, kiistäminen
• verbit: kiistellä

Aiheesta muualla

• kiistää Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 399 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa