kikatella

Suomi

Verbi

kikatella (67-C) (taivutus [luo])

1. (frekventatiivinen) kikattaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkikɑˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: ki‧ka‧tel‧la

Etymologia

johdos verbistä kikattaa (heikko vartalo kikat|a- + johdin -el:ele- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. frekventatiivinen: kikattaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kikatteleminen

Aiheesta muualla

• kikatella Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 469 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa