kirveltää
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakirveltää (54-I) (taivutus[luo])
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkirʋelt̪æːˣ/
- tavutus: kir‧vel‧tää
Etymologia
muokkaajohdos verbistä kirvellä (johdin -tä-) [1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kirvellys, kirveltäminen
Aiheesta muualla
muokkaa- kirveltää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.