kirveltäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirveltäminen (38)
- teonnimi verbistä kirveltää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirveltäminen | kirveltämiset |
genetiivi | kirveltämisen | kirveltämisten kirveltämisien |
partitiivi | kirveltämistä | kirveltämisiä |
akkusatiivi | kirveltäminen; kirveltämisen |
kirveltämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirveltämisessä | kirveltämisissä |
elatiivi | kirveltämisestä | kirveltämisistä |
illatiivi | kirveltämiseen | kirveltämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirveltämisellä | kirveltämisillä |
ablatiivi | kirveltämiseltä | kirveltämisiltä |
allatiivi | kirveltämiselle | kirveltämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirveltämisenä (kirveltämisnä) |
kirveltämisinä |
translatiivi | kirveltämiseksi | kirveltämisiksi |
abessiivi | kirveltämisettä | kirveltämisittä |
instruktiivi | – | kirveltämisin |
komitatiivi | – | kirveltämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirveltämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kirveltämis- |