klucz
Puola muokkaa
Substantiivi muokkaa
klucz m.
- avain (myös koodin, myös työkalu)
- aura (lintujen lentokuvio)
- (sodankäynti) parvi (hävittäjäkoneita)
- (musiikki) nuottiavain
Taivutus muokkaa
| lähde | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | klucz | klucze |
| genetiivi | klucza | kluczy |
| datiivi | kluczowi | kluczom |
| akkusatiivi | klucz | klucze |
| instrumentaali | kluczem | kluczami |
| lokatiivi | kluczu | kluczach |
| vokatiivi | kluczu | klucze |
Etymologia muokkaa
kantaslaavin *kľučь
Verbi muokkaa
klucz
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä kluczyć