krakata
SuomiMuokkaa
VerbiMuokkaa
krakata (73-A) (taivutus[luo])
- (petrokemia) pilkkoa orgaanisia yhdisteitä molekyylimassoiltaan pienemmiksi yhdisteiksi
- (tietotekniikka) murtaa tietokoneohjelman kopiosuojaus
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkrɑkɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kra‧ka‧ta
EtymologiaMuokkaa
englannin kielestä, crack
KäännöksetMuokkaa
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- substantiivit: krakkaus
Aiheesta muuallaMuokkaa
- krakata Kielitoimiston sanakirjassa