Adjektiivi

muokkaa

kronkeli (6) (komparatiivi kronkelimpi, superlatiivi kronkelein) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä, murteellinen) nirso, kranttu, valikoiva

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkroŋkeli/
  • tavutus: kron‧ke‧li

Liittyvät sanat

muokkaa
Rinnakkaismuodot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa