ronkeli
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
ronkeli (6) (komparatiivi ronkelimpi, superlatiivi ronkelein) (taivutus[luo])
- (arkikieltä, murteellinen) nirso; sellainen, että vain jokin kelpaa; vaativamakuinen tai valikoiva
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈroŋkeli/
- tavutus: ron‧ke‧li
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- ronkeli Kielitoimiston sanakirjassa