Katso myös: Kulla

Pronomini

muokkaa

kulla

  1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön adessiivimuoto sanasta kuka
  2. (indefiniittinen, taivutusmuoto, vanhahtava) yksikön adessiivimuoto sanasta kuka

kulla

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kultaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kultaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kultaa

Norja (bokmål)

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kulla

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin määräinen muoto sanasta kull

Norja (nynorsk)

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kulla

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin määräinen muoto sanasta kull

Substantiivi

muokkaa

kulla

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kuld