kultahiekka

Suomi

Substantiivi

kultahiekka

1. hienojen kultahiukkasten muodostama jauhe

Ääntäminen

• IPA: /ˈkult̪ɑˌhie̯kːɑ/
• tavutus: kul‧ta‧hiek‧ka

Etymologia

• yhdyssana sanoista kulta ja hiekka

Aiheesta muualla

• kultahiekka Kielitoimiston sanakirjassa