Wikipedia
Katso artikkeli Hiekka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Hiekkaa

Substantiivi

muokkaa

hiekka (9-A)

  1. hienojakoinen, kivien rapautuessa muodostuva maalaji

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhiekːɑ/
  • tavutus: hiek‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiekka hiekat
genetiivi hiekan hiekkojen
(hiekkain)
partitiivi hiekkaa hiekkoja
akkusatiivi hiekka;
hiekan
hiekat
sisäpaikallissijat
inessiivi hiekassa hiekoissa
elatiivi hiekasta hiekoista
illatiivi hiekkaan hiekkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiekalla hiekoilla
ablatiivi hiekalta hiekoilta
allatiivi hiekalle hiekoille
muut sijamuodot
essiivi hiekkana hiekkoina
translatiivi hiekaksi hiekoiksi
abessiivi hiekatta hiekoitta
instruktiivi hiekoin
komitatiivi hiekkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hieka-
vahva vartalo hiekka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

betonihiekka, hiekanajo, hiekanjyvä, hiekankeltainen, hiekanotto, hiekanruskea, hiekansekainen, hiekanvärinen, hiekka-aavikko, hiekkaerämaa, hiekkaharju, hiekkahentunen, hiekkajaala, hiekkajyvä, hiekkajyvänen, hiekkakakku, hiekkakasa, hiekkakello, hiekkakerros, hiekkakerrostuma, hiekkakinos, hiekkakirppu, hiekkakivi, hiekkakokkare, hiekkakuoppa, hiekkakuorma, hiekkakylpijä, hiekkakylpy, hiekkakäytävä, hiekkalaatikko, hiekkaliete, hiekkalinna, hiekkaläjä, hiekkamaa, hiekkamatalikko, hiekkamulta, hiekkamyrsky, hiekkanummi, hiekkanurmi, hiekkapaperi, hiekkapestä, hiekkapesu, hiekkapilvi, hiekkapohja, hiekkapuhallin, hiekkapuhallus, hiekkapuhaltaa, hiekkarae, hiekkaranta, hiekkaseos, hiekkaseula, hiekkasäkki, hiekkasärkkä, hiekkatie, hiekkatörmä, juoksuhiekka, kaavaushiekka, kalkkihiekkatiili, kissanhiekka, korallihiekka, kultahiekka, kvartsihiekka, lentohiekka, merihiekka, muuraushiekka, pohjahiekka, rantahiekka, sorahiekka, unihiekka, öljyhiekka

Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa