Katso myös: Kivi
 
Kivi

Substantiivi

muokkaa

kivi (7)

Katso artikkeli Kivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. kalliolohkare, kallioperästä irronnut kiinteä kappale
  2. mineraaliyhdisteet kiinteänä materiaalina
  3. (kasvitiede) luumarjoihin kuuluvien hedelmien, kuten luumun ja kirsikan, siemenen sisältävä luu
  4. eräiden pelien ja urheilulajien pelivälineet ja pelinappulat
    Tavoitteena on vastustajien kivien vangitseminen ympäröimällä ne valkoisilla tai mustilla kivillä. (gossa)
    Jokaisella heitolla joukkueiden kaksi pelaajaa voivat vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla harjalla tai luudalla jäätä kiven linjalta. (curlingissa)
    Lyöntipalloa sanotaan kiveksi. (biljardissa)
  5. tiili
    Seinä on muurattu puolen kiven limityksellä.
    kivitalo, kiviseinä
  6. (lääketiede) elimistössä niukkaliukoisista aineista muodostunut kasauma tai kovettuma
    Toisilla kivi poistuu itsestään virtsan mukana ja parhaimmillaan hoidoksi riittää kipulääke.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiʋi/, [ˈk̟iʋi]
  • tavutus: ki‧vi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kivi kivet
genetiivi kiven kivien
(kivein)
partitiivi kiveä kiviä
akkusatiivi kivi;
kiven
kivet
sisäpaikallissijat
inessiivi kivessä kivissä
elatiivi kivestä kivistä
illatiivi kiveen kiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kivellä kivillä
ablatiivi kiveltä kiviltä
allatiivi kivelle kiville
muut sijamuodot
essiivi kivenä kivinä
translatiivi kiveksi kiviksi
abessiivi kivettä kivittä
instruktiivi kivin
komitatiivi kivine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kive-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • suomalais-ugrilaisen kantakielen *kiwe; sukua unkarin sanalle

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

gabro, graniitti, gneissi kivikkoinen, lohkare, petrologia, siirtolohkare, stemu

Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

dolomiittikivi, hammaskivi, harmaakivi, hautakivi, hiekkakivi, hiidenkivi, hiomakivi, hohkakivi, huippukivi, jalokivi, jauhinkivi, kalkkikivi, kansalliskivi, kattilakivi, katukivi, kiilakivi, kirsikankivi, kiuaskivi, kivenhakkaaja, kivenheitto, kivenhioja, kivenjalostus, kivenjärkäle, kivenkolo, kivenkova, kivenlohkare, kivenlouhinta, kivenmukura, kivenmurikka, kivenmuru, kivenmurunen, kivenmöhkäle, kivensiru, kiviaine, kiviaines, kiviaita, kiviarkku, kiviastia, kivibetoni, kivierämaa, kiviesine, kivihakku, kivihedelmä, kivihiili, kivihiomo, kivihuulikala, kivijalka, kivijalusta, kivijata, kivijyväisyys, kivijärkäle, kivikasa, kivikasarmi, kivikasvo, kivikasvoinen, kivikatu, kivikausi, kivikehä, kivikerros, kivikirjoitus, kivikirkko, kivikirves, kivikova, kivikukat, kivikunta, kivikylä, kivilaakeri, kivilaatta, kivilaituri, kivilaji, kivilattia, kivilohkare, kivilouhimo, kivilouhos, kivimineraali, kivimuodostuma, kivimurska, kivimurskaamo, kivimuuri, kivimöhkäle, kivinavetta, kivinilkka, kivipaasi, kivipainanta, kivipainate, kivipaino, kivipainokuva, kivipalatsi, kivipari, kivipatsas, kivipelto, kivipesu, kivipiira, kivipiirros, kivipilari, kiviplaneetta, kivipora, kivipuuteri, kivipylväs, kivipyykki, kivipäällyste, kivipöly, kivipölykeuhko, kivirae, kivirakennus, kivirakka, kivirapu, kiviraunio, kivireki, kiviriippa, kivirikko, kiviruukku, kiviruuti, kiviröykkiö, kivisaha, kivisammal, kiviseinä, kiviseppä, kivisilta, kivisimppu, kivisormus, kivisuola, kivitaide, kivitalo, kivitaltta, kivitasku, kivitatti, kivitavara, kiviteollisuus, kiviteos, kivitiede, kivityö, kivityökalu, kivivalli, kivivati, kiviveistos, kiviveistämö, kivivilla, kiviyrtti, koetinkivi, kompastuskivi, korukivi, kruununjalokivi, kulmakivi, kuukivi, käräjäkivi, käsikivi, laakakivi, laakerikivi, laapiskivi, laavakivi, lipeäkivi, louhoskivi, luonnonkivi, luumunkivi, maakuntakivi, magmakivi, marmorikivi, merkelikivi, mukulakivi, munuaiskivi, muurauskivi, muurikivi, muurinkikivi, myllynkivi, noppakivi, nuolukivi, nupukivi, nurkkakivi, olkakivi, palavakivi, persikankivi, peruskivi, piikivi, polttokivi, porraskivi, puolijalokivi, raakakivi, rajakivi, rakennuskivi, rakkokivi, rantakivi, rapakivi, ravunkivi, reunuskivi, riimukivi, riippakivi, ruusukivi, sappikivi, savikivi, sedimenttikivi, sepelikivi, silttikivi, smirgelikivi, suolakivi, syväkivi, tahkokivi, tasapainokivi, tiilikivi, tiiliskivi, tippukivi, tulikivi, uhrikivi, verikivi, vesikivi, vierinkivi, virtsakivi, vuolukivi

Idiomit

muokkaa
  • kiven sisällä/sisässä – vankilassa
  • kiveen hakattu — pysyvästi päätetty tms.; sellainen, jota ei voi enää muuttaa; lukkoon lyöty
  • kolmas kivi AuringostaMaa (planeetta)
  • mennä kuin kuumille kiville – mennä hyvin kaupaksi
  • viisasten kivi — alkemistien ihmeaine jonka kuviteltiin muuttavan metallin kullaksi; ihmelääke kaikkeen; mullistava ratkaisu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kivi Kielitoimiston sanakirjassa
  • kivi Tieteen termipankissa
  • kivi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 398, 3516 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Unkari

muokkaa
 
Kivi gyümölcs (hedelmä)

Substantiivi

muokkaa

kivi

  1. kiivi laikkuköynnösten sukuun kuuluva puuvartinen, alun perin kiinalainen köynnöskasvi, kiiviköynnös Actinidia deliciosa; sen hedelmä

Vepsä

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kivi (gen. kiven, mon. part. kiviä)

  1. kivi

Substantiivi

muokkaa

kivi (gen. kivi, part. kivi, adit. kivvi]

  1. kivi
    Üle kivide ja kändude. – Yli kivien ja kantojen.
    suure kivi otsa – isolle kivelle (ison kiven päälle)

Taivutus

muokkaa
Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi kivi kivid
Genetiivi kivi kivide
Partitiivi kivi kive
kivisid
Illatiivi kivvi
kivisse
kividesse
(kivesse)

Liittyvät sanat

muokkaa

kivine, kalliskivi, lubjakivi, põlevkivi telliskivi, munakivi, kiviaed

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kivi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kivi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Substantiivi

muokkaa

kivi (gen kiven, part kivvi)

  1. kivi
  2. mylly
    Läts' kivile viljä jauhma – Lähti myllylle jauhamaan viljaa.

Liittyvät sanat

muokkaa
Mylly