kivi
![]() |

SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kivi (7)
- kalliolohkare, kallioperästä irronnut kiinteä kappale
- mineraaliyhdisteet kiinteänä materiaalina
- (kasvitiede) luumarjoihin kuuluvien hedelmien, kuten luumun ja kirsikan, siemenen sisältävä luu
- eräiden pelien ja urheilulajien pelivälineet ja pelinappulat
- Tavoitteena on vastustajien kivien vangitseminen ympäröimällä ne valkoisilla tai mustilla kivillä.
- Jokaisella heitolla joukkueiden kaksi pelaajaa voivat vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla harjalla tai luudalla jäätä kiven linjalta.
- tiili
- Seinä on muurattu puolen kiven limityksellä.
- kivitalo, kiviseinä
- (lääketiede) elimistössä niukkaliukoisista aineista muodostunut kasauma tai kovettuma
- Toisilla kivi poistuu itsestään virtsan mukana ja parhaimmillaan hoidoksi riittää kipulääke.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkiʋi/, [ˈk̟iʋi]
- tavutus: ki‧vi
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kivi | kivet |
genetiivi | kiven | kivien (kivein) |
partitiivi | kiveä | kiviä |
akkusatiivi | kivi; kiven |
kivet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kivessä | kivissä |
elatiivi | kivestä | kivistä |
illatiivi | kiveen | kiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kivellä | kivillä |
ablatiivi | kiveltä | kiviltä |
allatiivi | kivelle | kiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kivenä | kivinä |
translatiivi | kiveksi | kiviksi |
abessiivi | kivettä | kivittä |
instruktiivi | – | kivin |
komitatiivi | – | kivine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kive- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
EtymologiaMuokkaa
- suomalais-ugrilaisen kantakielen *kiwe; sukua unkarin sanalle kő
KäännöksetMuokkaa
|
|
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: kivinen, kiviperäinen
- substantiivit: kivetys, kiveys, kivikko, kivistys, kivitys, kivittäminen, kivisyys
- verbit: kivetä, kivistää, kivittää
YhdyssanatMuokkaa
dolomiittikivi, hammaskivi, harmaakivi, hautakivi, hiekkakivi, hiidenkivi, hiomakivi, hohkakivi, jalokivi, jauhinkivi, kalkkikivi, kansalliskivi, kattilakivi, katukivi, kiilakivi, kirsikankivi, kiuaskivi, kivenhakkaaja, kivenheitto, kivenhioja, kivenjalostus, kivenjärkäle, kivenkolo, kivenkova, kivenlohkare, kivenlouhinta, kivenmukura, kivenmurikka, kivenmuru, kivenmurunen, kivenmöhkäle, kivensiru, kiviaine, kiviaines, kiviaita, kiviarkku, kiviastia, kivibetoni, kivierämaa, kiviesine, kivihakku, kivihedelmä, kivihiili, kivihiomo, kivijalka, kivijalusta, kivijata, kivijyväisyys, kivijärkäle, kivikasa, kivikasarmi, kivikasvo, kivikasvoinen, kivikatu, kivikausi, kivikehä, kivikerros, kivikirjoitus, kivikirkko, kivikirves, kivikova, kivikukat, kivikunta, kivikylä, kivilaakeri, kivilaatta, kivilaituri, kivilaji, kivilattia, kivilohkare, kivilouhimo, kivilouhos, kivimineraali, kivimuodostuma, kivimurska, kivimurskaamo, kivimuuri, kivimöhkäle, kivinavetta, kivinilkka, kivipaasi, kivipainanta, kivipainate, kivipaino, kivipainokuva, kivipalatsi, kivipari, kivipatsas, kivipelto, kivipesu, kivipiira, kivipiirros, kivipilari, kivipora, kivipora, kivipuuteri, kivipylväs, kivipyykki, kivipäällyste, kivipöly, kivirae, kivirakennus, kivirakka, kivirapu, kiviraunio, kivireki, kiviriippa, kivirikko, kiviruukku, kiviruuti, kiviröykkiö, kivisaha, kivisammal, kiviseinä, kiviseppä, kivisilta, kivisimppu, kivisormus, kivisuola, kivitaide, kivitalo, kivitaltta, kivitasku, kivitatti, kivitavara, kiviteollisuus, kiviteos, kivitiede, kivityö, kivityökalu, kivivalli, kivivati, kiviveistos, kiviveistämö, kivivilla, kiviyrtti, koetinkivi, kompastuskivi, korukivi, kruununjalokivi, kulmakivi, kuukivi, käräjäkivi, käsikivi, laakakivi, laakerikivi, laapiskivi, laavakivi, lipeäkivi, louhoskivi, luonnonkivi, luumunkivi, maakuntakivi, magmakivi, marmorikivi, merkelikivi, mukulakivi, munuaiskivi, muurauskivi, muurikivi, muurinkikivi, myllynkivi, noppakivi, nuolukivi, nupukivi, nurkkakivi, olkakivi, palavakivi, persikankivi, peruskivi, piikivi, polttokivi, porraskivi, puolijalokivi, raakakivi, rajakivi, rakennuskivi, rakkokivi, rantakivi, rapakivi, ravunkivi, reunuskivi, riimukivi, riippakivi, ruusukivi, sappikivi, savikivi, sedimenttikivi, sepelikivi, smirgelikivi, suolakivi, tahkokivi, tasapainokivi, tiilikivi, tiiliskivi, tippukivi, tulikivi, uhrikivi, verikivi, vesikivi, vierinkivi, vuolukivi
IdiomitMuokkaa
- kiven sisällä/sisässä – vankilassa
- kiveen hakattu — pysyvästi päätetty tms.; sellainen, jota ei voi enää muuttaa; lukkoon lyöty
- kolmas kivi Auringosta — Maa (planeetta)
- mennä kuin kuumille kiville – mennä hyvin kaupaksi
- viisasten kivi — alkemistien ihmeaine jonka kuviteltiin muuttavan metallin kullaksi; ihmelääke kaikkeen; mullistava ratkaisu
Aiheesta muuallaMuokkaa
VepsäMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kivi (gen. kiven, mon. part. kiviä)
ViroMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kivi (gen. kivi, part. kivi, adit. kivvi]
- kivi
- Üle kivide ja kändude. – Yli kivien ja kantojen.
- suure kivi otsa – isolle kivelle (ison kiven päälle)
TaivutusMuokkaa
Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | kivi | kivid |
Genetiivi | kivi | kivide |
Partitiivi | kivi | kive kivisid |
Illatiivi | kivvi kivisse |
kividesse (kivesse) |
- teemamuodot lihavoitu.
- muiden sijamuotojen muodostaminen, katso Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen
Liittyvät sanatMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
VõroMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
kivi (gen kiven, part kivvi)
Liittyvät sanatMuokkaa
- Mylly