peruskivi

Suomi

Substantiivi

peruskivi (7)

1. rakennuksen tai rakennelman perustuksiin rakentamisvaiheessa muistoksi sijoitettava symbolinen rakennuskivi, johon tavallisesti liitetään kyseiseen rakennustyöhön tai sen historiaan liittyvää, joskus muutakin, informaatiota

   Sillan peruskivi muurattiin 3. kesäkuuta 1996.

2. (alun perin) vastaava symboli, joka oli konkreettisesti ensimmäinen rakennukseen tai rakennelmaan muurattu kivi

Ääntäminen

• IPA: /ˈperusˌkiʋi/
• tavutus: pe‧rus‧ki‧vi

Etymologia

yhdyssana sanoista perus ja kivi

Käännökset

1. peruskivi

englanti: foundation stone

Liittyvät sanat

kulmakivi, peruskiven muuraus

Aiheesta muualla

• peruskivi Kielitoimiston sanakirjassa