Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Rock


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rock (5-A)

  1. rokki, 1950-luvulla syntynyt populaarimusiikin tyyli, josta on kehittynyt useita alalajeja
    Rockin suosituin sävellaji on As-molli.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rock rockit
genetiivi rockin rockien
partitiivi rockia rockeja
akkusatiivi rock;
rockin
rockit
sisäpaikallissijat
inessiivi rockissa rockeissa
elatiivi rockista rockeista
illatiivi rockiin rockeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rockilla rockeilla
ablatiivi rockilta rockeilta
allatiivi rockille rockeille
muut sijamuodot
essiivi rockina rockeina
translatiivi rockiksi rockeiksi
abessiivi rockitta rockeitta
instruktiivi rockein
komitatiivi rockeine-
+ omistusliite

HuomautuksetMuokkaa

  • Verbissä ei kirjoitettuna esiinny astevaihtelua, mutta lausuttaessa esiintyy. Siksi taivutustyypiksi on merkitty 5-A.

EtymologiaMuokkaa

englannin sanasta rock[1] < lyhentymä sanasta rock and roll

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

VerbitMuokkaa
RinnakkaismuodotMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hevirock, rockelokuva, rockmusiikki, rockooppera, rocktähti, rockvideo, rockyhtye

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rock Kielitoimiston sanakirjassa

EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rock (monikko rocks)

  1. kallio, kivi
  2. (musiikki) rock

Liittyvät sanatMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • between a rock and a hard place kahden tulen välissä, puun ja kuoren välissä, vaikeassa välikädessä

VerbiMuokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. rocks
part. prees. rocking
imp. & part. perf. rocked

rock

  1. keinuttaa
  2. rokata
    rocking to Ozzy like it's 1986

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

RuotsiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rock (2) (yks. määr. rocken [luo], mon. epämäär. rockar [luo], mon. määr. rockarna [luo])

  1. miesten pitkä takki

ViitteetMuokkaa

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.