rock

Katso myös: Rock

Suomi

Substantiivi

rock (5-A)

1. rokki, 1950-luvulla syntynyt populaarimusiikin tyyli, josta on kehittynyt useita alalajeja

Huomautukset

• Substantiivissa ei kirjoitettuna esiinny astevaihtelua, mutta lausuttaessa esiintyy. Siksi taivutustyypiksi on merkitty 5-A.

Etymologia

englannin sanasta rock < lyhentymä sanasta rock and roll

Käännökset

1. rokki, 1950-luvulla syntynyt populaarimusiikin tyyli, josta on kehittynyt useita alalajeja

englanti: rock, rock and roll espanja: rock italia: rock ranska: rock

saksa: Rock serbia: rok, рок m. serbokroaatti: rok, рок m. venäjä: рок m.

Liittyvät sanat

• rokkenroll, rokkenrolli

Johdokset

• rockata

Rinnakkaismuodot

• rokki

Yhdyssanat

hevirock, manserock, rockelokuva, rockmusiikki, rockooppera, rocktähti, rockvideo, rock-yhtye, rockyhtye, stadionrock, suomirock

Aiheesta muualla

• rock Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

rock (monikko rocks)

1. kallio, kivi
2. (musiikki) rock

Liittyvät sanat

• rock face
• cliff

Sanaliitot

• alternative rock, arena rock

Idiomit

• between a rock and a hard place kahden tulen välissä, puun ja kuoren välissä, vaikeassa välikädessä

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	rocks
part. prees.	rocking
imp. & part. perf.	rocked

rock

1. keinuttaa; keinua
2. keikuttaa; keikkua
3. rokata

   rocking to Ozzy like it's 1986

Liittyvät sanat

Johdokset

• rocker

Ruotsi

Substantiivi

rock yl. (2) (yks. määr. rocken [luo], mon. epämäär. rockar [luo], mon. määr. rockarna [luo])

1. miesten pitkä takki