Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kivitys (39)

  1. kivittäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiʋit̪ys/
  • tavutus: ki‧vi‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kivitys kivitykset
genetiivi kivityksen kivitysten
kivityksien
partitiivi kivitystä kivityksiä
akkusatiivi kivitys;
kivityksen
kivitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi kivityksessä kivityksissä
elatiivi kivityksestä kivityksistä
illatiivi kivitykseen kivityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kivityksellä kivityksillä
ablatiivi kivitykseltä kivityksiltä
allatiivi kivitykselle kivityksille
muut sijamuodot
essiivi kivityksenä kivityksinä
translatiivi kivitykseksi kivityksiksi
abessiivi kivityksettä kivityksittä
instruktiivi kivityksin
komitatiivi kivityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kivitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kivitys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kivittää (kivit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kivitys Kielitoimiston sanakirjassa