kivisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakivisyys (40)
- se, että on kivinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiʋisyːs/
- tavutus: ki‧vi‧syys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kivisyys | kivisyydet |
genetiivi | kivisyyden | kivisyyksien |
partitiivi | kivisyyttä | kivisyyksiä |
akkusatiivi | kivisyys; kivisyyden |
kivisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kivisyydessä | kivisyyksissä |
elatiivi | kivisyydestä | kivisyyksistä |
illatiivi | kivisyyteen | kivisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kivisyydellä | kivisyyksillä |
ablatiivi | kivisyydeltä | kivisyyksiltä |
allatiivi | kivisyydelle | kivisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kivisyytenä | kivisyyksinä |
translatiivi | kivisyydeksi | kivisyyksiksi |
abessiivi | kivisyydettä | kivisyyksittä |
instruktiivi | – | kivisyyksin |
komitatiivi | – | kivisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kivisyyde- | |
vahva vartalo | kivisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
kivisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan kivinen vartalosta kivis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on kivinen
|