Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kivisyys (40)

  1. se, että on kivinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiʋisyːs/
  • tavutus: ki‧vi‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kivisyys kivisyydet
genetiivi kivisyyden kivisyyksien
partitiivi kivisyyttä kivisyyksiä
akkusatiivi kivisyys;
kivisyyden
kivisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kivisyydessä kivisyyksissä
elatiivi kivisyydestä kivisyyksistä
illatiivi kivisyyteen kivisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kivisyydellä kivisyyksillä
ablatiivi kivisyydeltä kivisyyksiltä
allatiivi kivisyydelle kivisyyksille
muut sijamuodot
essiivi kivisyytenä kivisyyksinä
translatiivi kivisyydeksi kivisyyksiksi
abessiivi kivisyydettä kivisyyksittä
instruktiivi kivisyyksin
komitatiivi kivisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kivisyyde-
vahva vartalo kivisyyte-
konsonantti-
vartalo
kivisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan kivinen vartalosta kivis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa