kivetä

Suomi

Verbi

kivetä (74) (taivutus[luo])

1. päällystää tai reunustaa kivillä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiʋet̪æˣ/
• tavutus: ki‧ve‧tä

Etymologia

sanan kivi vartalosta kive- ja suffiksista -tä

Käännökset

1. päällystää tai reunustaa kivillä

englanti: stone

espanja: empedrar

Liittyvät sanat

• kivetys

• kivi

Johdokset

• adjektiivit: kiveämätön
• substantiivit: kiveys

Idiomit

• Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.
  1. hyvät tarkoitusperät johtavat usein huonoihin lopputuloksiin

Aiheesta muualla

• kivetä Kielitoimiston sanakirjassa