kumartua (52-K) (taivutus[luo])[1]

  1. koukistaa selkänsä ja kyyristyä alaspäin
    Pekka pudotti avaimen lattialle ja kumartui nostamaan sen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkumɑrˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: ku‧mar‧tu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-K