kummityttö

Suomi

Substantiivi

kummityttö

1. tyttö suhteessa kummiinsa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkumːiˌt̪yt̪ːø/
• tavutus: kum‧mi‧tyt‧tö

Etymologia

yhdyssana sanoista kummi ja tyttö

Käännökset

1. tyttö

turkki: vaftiz kızı

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• kummipoika

Aiheesta muualla

• kummityttö Kielitoimiston sanakirjassa