kunttakatto

Suomi

Substantiivi

kunttakatto (1-C)

1. katto, jolle on luonnonmukaisuuden tavoittelemiseksi istutettu kunttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkunt̪ːɑˌkɑt̪ːo/
• tavutus: kunt‧ta‧kat‧to

Etymologia

• yhdyssana sanoista kuntta ja katto