kurkkia
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakurkkia (61-A) (taivutus[luo])
- kurkistaa toistuvasti, käydä katsomassa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkurkːiɑˣ/
- tavutus: kurk‧ki‧a
Etymologia
muokkaajohdos verbistä kurkata ( johdin -i- ) [1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: kurkkiminen
- verbit: kurkistella
Aiheesta muualla
muokkaa- kurkkia Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys