kurkkia

Suomi

Verbi

kurkkia (61-A) (taivutus[luo])

kurkistaa toistuvasti, käydä katsomassa

Ääntäminen

IPA: /ˈkurkːiɑˣ/
tavutus: kurk‧ki‧a

Etymologia

johdos verbistä kurkata ((vahva) vokaalivartalo kurkk|aa- + johdin -i- + infinitiivin tunnus -a) ^[1]

Käännökset

1. kurkistaa toistuvasti, käydä katsomassa

englanti: peek, peep

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: kurkkiminen
verbit: kurkistella

Aiheesta muualla

kurkkia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 363 Kaksitavuisten i-verbien rakenne ja merkitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kurkkia&oldid=4702670”