SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

kuroa (52) (taivutus[luo])

  1. (kuvaannollisesti, nykykieltä) ottaa etumatka kiinni
    Hallitus väittää kuroneensa umpeen Ruotsin etumatkan taloudessa.
  2. (alkuperäinen merkitys) vetää jokin (kuten kangas) kokoon; rypyttää kangas, vetää kurelangalla, kursia, poimuttaa
    Onpa ihanasti kurottu reunus tässä tyynyliinassa!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkuroɑˣ/
  • tavutus: ku‧ro‧a

Liittyvät sanatMuokkaa